Skräppäyskoulu kokoontui

Mä oon kuulkaas sen verran onnekas, että mulla on tämmönen mahtava tyttötrio ihan omasta takaa!


(Ja aika paljon vaikuttaisi siltä että joukkoon saadaan lisäystä. Varsinainen girl power! Tosin mulla on ollut tässä tämän vuoden hoidossa yks mahtava typykkä, joka on kyllä lunastanut paikkansa tässä joukossa.)

No nää tyypithän oli ihan intona kun ehdotin, että osallistuttaisiin yhdessä skräpäyskouluun torstaisin.

Porukassa askarteleminen on hauskaa, niin kuin olen aikaisemminkin sanonut. Ei ollut pöllömpää tälläkään porukalla.

(Mitä nyt oma askartelu jäi tyttöjä autellessa. Mutta mullahan ei Oo mitään muuta kuin aikaa. 😉)

Mut hei, aika luonnonlahjakkuuksia! ( vaikka itse kehunkin)

Naimi 4v, joka on kerrassaan hellyttävä omassa erinomaisuudentunnossaan valitsi kuvakseen ja aiheekseen tietenkin itsensä, sekä (ihan itse valitut) uudet lenkkarinsa. ”Kaikista hienoimman väriset”, ”niin ihanat” ja ”tosi hienot!”


Itse valitut paperit, itseliimatut kirjaimet ja tarina neidin omasta suusta.

E 6v rakastaa kaikkia söpöjä eläimiä yli kaiken ja rapsutteleekin jokaisen koiran, joka tästä ohi kulkee. Eikä niitä ole vähän… E valitsi aiheekseen tietenkin pikku puput, jotka rusakkoäiti kävi synnyttämässä meidän pihan heinikkoon. Pikkuiset löytyivät ihan sattumalta ja yritettiin niitä suuremmin olla häiritsemättä, mutta kyllä niistä silti muutama kuva piti saada.

Tämä oli kokonaisuudessaan E:n ihan omaa stailia.


Vei 8v, lähestyi skräppäystä valitsemalla vaan inspiroivan kuvan. (Kuvan ottamishetkellä Vei itse oli koulussa).

Tietenkään  mieluisaa aihetta unohtamatta. Ja tämäkin aivan neidin omaa käsialaa. (Siirtokuvatkin on liimattu liimalla alareunaan. 😊)


Aika hienoja mun mielestä. Vai mitä ajattelette?

Allekirjoittanut on hieman skräppäysruosteessa, eikä loppusilauksena tehdyt maaliroiskeet miellyttäneet. Mutta koska päätin että ei tarvii olla liian nättiä, ja tekemisen ilo olkoon keskeisellä sijalla, en anna sen häiritä.


Kuten todettu, ei perhepäivähoitajana toimiminen ole ollut pöllömpää. Varsinkaan kauniina alkukesän päivänä ( tai minään kauniina päivänä). Paikoittain olen kyllä ollut raskauteni kanssa melko uupunut, mutta hyviä hetkiä on mahtunut (ainakin melkein) jokaiseen päivään. Ja se tässä äitiydessäkin on niin kivaa. Ihanat hetket, jotka on täynnä elämää.

Mun mielestä tää kuva on niin idyllinen 💜 . Välipala kukkivien omenapuiden alla.

( edit. Tulostin ensin vahingossa ton pienemmän kuvan. Eipä mennyt liikaa valokuvapaperia hukkaan kun käytin myös sen.)

Ja silti yksi sylki kurkut pitkin vilttiä, yksi murusti leivän niin ikään pitkin vilttiä, yks kaatoi mukinsa sekä yks purskutti vielä pillimehutkin pitkin vaatteita. Elämää. Isolla E:llä.

No niin, siinä meidän skräppäyskoulu osa yksi. Kuva, otsikko ja teksti. Kannattaa koittaa. Mukavaa oli. Suosittelen.

Mainokset

5 thoughts on “Skräppäyskoulu kokoontui

  1. Ihan älyttömän hienot sivut, niissä näkyy myös suloisesti se, että ovat selvästi katselleet äidin skräppialbumeita! Mahtavia seuraavan sukupolven skräppääjiä tulossa sieltä. ❤

    roiskeisiin pakko vielä sanoa, että monesti muakin jälkeenpäin ehkä aavistuksen harmittaa että oon mennyt ne lisäämään (tai ainakin se etten tiennyt koska lopettaa :D).

  2. Ihania sivuja!

    Kuten Ninni sanoi, niin tyttöjen töistä näkyy, että ovat ennenkin nähneet skräpättyjä sivuja! Tosi taitavia tyttöjä!

    Sun leiskassa on ihanan kesäiset värit ja ihana kuva! Sopii hyvin, että on sama kuva kahteen kertaan! Tää alkaa ihan inspiroimaan! 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s