#ihanatalbumit

Skräppäys on ollut mun elämän osa jo kahdeksan vuotta. Osan koko on vuosien saatossa vaihdellut. Nykyisin se on aika pieni osa elämää, koska voimat.

Viime aikoina oon toivonut sen olevan isompi osa, mutta en Oo saanut aikaiseksi, koska voimat.

Mutta,

Ihania muistoja ja luomisen iloa, sitä on riittänyt. Sekä uusia ystäviä ja hienoja kokemuksia.

Ku ite tekee-blogin Minna teki taannoin suomalaisen skräppäyskirjan ihanat albumit ja aikoo pitää skräpäyskoulua blogissaan kesän. Kaikille halukkaille, taidoista riippumatta.

Minna on yksi niistä tutuista, jotka on tulleet mun elämään Skräppäyksen kautta. Muistan mm. Minnan”Kuukunamunat” otsikoidun skräppäyssivun, joka saa vieläkin hymyn huulille. (Taitaa olla aika lailla kahdeksan vuotta vanha sivu.)
Joskus muistelen kaiholla noita blogin aikoja, jolloin rohkaisevia ja kannustavia kommentteja tuli paljon pelkkien Tykkäysten sijaan. Sitten välillä nähtiin livenä ja kyllä yhdessä askarteleminen vaan on kivaa. Siitä ei pääse mihinkään.

Välillä toivon, että vielä löytyisi itsestä samanlaista ”rohkeutta” kokeilla erilaisia ideoita kuten ennen. meni ne sitten syteen tai saveen. Nykyisin kaiken pitää olla niin ”nättiä”.

Tämäkin alkuaikojen tekele on edelleen ehkä yksi suosikeistani.


Niinpä ja siispä aion osallistua ja katsoa mitä saan aikaiseksi.

Kannattaa tulla mukaan!

(Lause: ”koska voimat” tarkoittaa sitä, että vähissä ovat olleet. Siis voimat. Kuudennen lapsen Odotus on jotenkin aika paljon raskaampaa kuin ensimmäisen. Onneksi nyt ollaan jo lähempänä loppua kuin alkua. Huomenna ehkä tiedetään kumpi olis tulossa. Jäämme jännityksellä odottamaan…)

Onneksi toukokuu on hellinyt.


Advertisements

7 thoughts on “#ihanatalbumit

  1. Voi että. Kahdeksan vuotta. Kuudes lapsi. Tämä elämä on kyllä ihmeellistä. Onneksi osa siitä tallentuu skräppäyksen ansiosta sivuihin, joita voi sitten välillä katsella ja ihmetellä, että tämäkin ja tuo juttu on tapahtunut ja tässä ollaan nyt.

  2. Ihan käsittämätöntä kuinka aika juoksee, kahdeksan vuotta on todella mennyt kuin siivillä. Intouduin itsekin niin tuosta Minnan skräppäyskoulusta etten millään malttaisi odottaa. Ehkä se on juuri sitä sen saman tunteen kaipaamista mikä skräppäyksestä ja töidensä jakamisesta silloin tuli. Samalla pelkään, ettei voimat täälläkään riitä (en aina ymmärrä miten te useamman lapsen äidit oikein selviätte! Arvostan! Ja onnea kuudennen lapsen odotukseen <3) osallistumaan. Mutta ainakin aion olla hengessä mukana.

    • Ne Vanhat hyvät ajat! 😁 kommentoidaan aktiivisesti sitten toistemme töitä eikä niin?
      Onneks lapset kasvaa myös ja niistä on myös apua. Nytkin on siivoaminen ulkoistettu lapsille ja Pirkalle kun äiti ei jaksa.
      Kiitos tsempistä! Tää vauva tuli täysin yllätyksenä meille! Jos jotain oon oppinut niin sen, ettei kannata olla varma mistään. 😂

  3. Mä kaipaan myös sitä yhteisöllisyyttä, mitä oli inspiroidu-blogin aikana. ❤ Oikeita kommentteja eikä pelkkiä tykkäyksiä. 🙂

    Hurjan paljon onnea odotukseen!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s