hemmottelua

Pilvisen viime viikon jälkeen, on meitä hemmoteltu mitä kauneimmilla talvisäillä. Lauantai ole upea, joskin kylmä.

Reippailtiin perheen voimin mummiukkilaan ja mikäs sen mukavampaa kun ruokaakin saatiin.

Pistettiin pihapelit pystyyn, jopa minulle oli raahattu maila mukaan. Välillä piti ihastella ’mustia vaijoja’.

Tänäänkin ollaan saatu nauttia talvesta. Ja auringosta. Käytiin kävellen lähikaupassa. Tai siis minä ja Rilli oltiin kävellen.
Matka oli täynnä tuskia ainakin nuorelle herralle. Oli selkä kipeä ja maha kipeä, eikä yhtään pystynyt kävelemään. Onneksi sentään juoksemaan pystyi kun pistettiin sporttimoottoripyörävaihde sisään.
Ostettiin pientä tankkausta ’pyörään’, jotta matka joutuisi takaisinkin päin.

Kotipihalle päästyämme oli voimat Rilliltä niin lopussa, että oli pakko laskea liukumäestä kymmenen kertaa, keinua lautakeinussa (ja antaa kovat vauhdit), keinua vauvakeinussa, keinua pihakeinussa ja vielä hyppiä vähän lumikasassakin… ”siis äiti, mä en pysty kävellä!” 🙂

Rilli laittoi tänään meren olohuoneeseen. Kovaa oli polskinta ja naurukin. Vaikka välillä sitä pelkää että ruumitahan siinä tulee, kun on niin raju meininki.

Välipalan aikaan aurinko paistaa suoraan ikkunasta sisälle. Se on omalla tavallaan oikein ihanaa. Sulattaa viimeisimmänkin sopukan ja antaa lupauksen keväästä.

Viimeiseksi vielä kuva pikkuisesta Dumbo-tytöstä, jonka toinen korva jää aina tuolloin tällöin suloisesti hörölle.

Aika hellyyttävät höröt vai mitä?