mitä opettajalle?

Kevätjuhlat lähestyy ja mietin taas että miten niitä eskariopettajia/kerhotätejä muistaisi.
En varmaan mieti yksin.
Onneksi nykyään on pinterest josta hakusanalla ”teacher appreciation gift idea” löytää jos jonkinmoista ideaa.
Itsekin niitä yhtenä iltana selasin läpi ja sain neljä ideaa kasaan.
Niitä voi kurkata tästä Ajan puutteen vuoksi on jäänyt toistaiseksi siihen, mutta kartuttelen niitä sitten joskus taas.
(tää on näitä ikuisuustarve-kysymyksiä kun vanhin lapsista aloittaa vasta koulun syksyllä ja lapsia on neljä!)
Muutaman mukaillun idean heitän tähän vielä, jotka yön pimeinä tunteina putkahti päähän.

Eli joku kaunis/kiva lasinen/muu purkki kauniilla paperilla ja vaikka kivalla tulostetulla/leimatulla tägillä/kortilla koristeltuna. Lisänä mahdollinen nauha. Täytteenä esimerkiksi nallekarkkeja: ”ihaNalle opettajalle!”
(ja jos ei halua viedä purkkia niin voi laittaa vaikka kauniisti koristeltuun paperipussiin)

tai

energiansäästölamppu kauniisti koristeltuna tägillä/kortilla/tekstillä varusteltuna tekstillä: ”Loistavalle opettajalle”.
Saa soveltaa.

edit: jos ihanalle ja loistavalle on liian ”tyttömäisiä” niin mikä tahansa herkku ja teksti: ”hyvälle opettajalle” will do.

sitten voi tietty kangastusseilla pytää lapsen piirtämään jonkun mukavan kuvan valkoiseen sieniliinaan ja nätti nauha ympärille. (ja jos ei nyt tähän hätään löydy valkoista sieniliinaa niin voi ostaa muunkin värisiä ihan tavallisesta kaupasta.)
Tää on meillä jo vähän kulunut, mutta voi uusia taas vaikka vuoden päästä.

Yksi ihan hyvä vaihtoehto on ostaa vaikka ikeasta kahvi-/teemuki ja pyytää lasta koristelemaan se posliinitussilla. (mutta tätä kannattaa jo miettiä. Ei kukaan opettaja tee mitään 20 mukilla..)

Edit nro 2
Opettajan vinkki: jos tiedät että opettajalla on esim. parveke, joku kiva parvekekukka olisi poikaa. Tai vaan se että oppilas katsoo silmiin ja sanoo kiitos ja hyvää kesää.
Ihanaa on myös se että saa oppilaalta itsetehdyn kortin muutaman kannustavan sanan kera.

Useat suosii kimppalahjoja ja se onkin hyvä ja helppo vaihtoehto ( paitsi sille joka kerää rahat ja hommaa lahjan). Elokuvalippukin voi olla kiva vaihtoehto lahjakortille.

Meillä on jo kevät.Melkein jo kesä. Vihdoin. Ihanaa!!

vuoden skräppääjäkisan mini

Ihan ensimmäiseksi tarvitsee sanoa että hienoa kun pääsin tähän finaaliin!!
Ja heti toiseksi täytyy sanoa, että ehkä ei olisi pitänyt osallistua.
Nimittäin vaikka miten päin yritin niin aikaa ei tuntunut löytyvän sen tekemiseen.
Iltaisin tekeminen oli taas turhauttavaa väkisin vääntämistä, koska meinasin nukahtaa pöydän ääreen.

Äiti oli onneksi kannustava ja sanoi että on musta ylpeä, että ylipäätään sain sen valmiiksi määräaikaan mennessä (ottaen huomioon että sain valmiiksi myös neljä sivua niitä sarjakuvia lehteä varten). Ja niin täytyy ollakin kun on kolme alle kouluikäistä kotona hoidettavana ja vielä yksi eskarilainenkin.

Minin tekeminen oli tuttua Suvi/Shys-tyyliä joka on: hyvät suunnitelmat-ei niin hyvät toteutukset-korjaan vähän-ojasta allikkoon-mitäs mä nyt teen-viime tipassa valmista.

Osa materiaaleista kuten muutama oranssi kukka sekä (ehkä) yksi haaraniitti onnistuivat vielä häviämään mystisesti ennen kuin miniin asti ehtivät. (syyttävä sormi ei osoita ainakaan lapsia. eipä vähän.)

Tarkoituksena oli käyttää mahdollisimman vähän mitään muita materiaaleja kun niitä mitä saatiin.
Käytin muutamaa teippiä, Avotakkaa, ja vähän mustaa pahvia. (sekä viikonpäivä tarrat etukannessa)

seli seli seli.

tässä sivut

käytin kansina sen pahvisen kirjekuoren jossa materiaalit tulivat.
(ja en ole kovin tyytyväinen varsinkaan noihin kansien sisäosiin…)

Yritys hyvä kuitenkin 🙂

Rauhallista Joulua!

vesirokko selätti meidät 6-0.
Rilli, E ja Naimi sairastui kaikki samaan aikaan.

En tiennyt että näppylöitä voi edes tulla niin paljon ja vielä semmosiin paikkoihin. Kitalakeen, kämmeniin, jalkapohjiin, alapäähän, korviin, luomiin…
Kyllä oli kamalaa. Jos sain nukuttua niin vähemmän kamalaa, mutta sitten taas valvottiin ja se oli enemmän kamalaa. Mutta eniten kamalaa se oli lapsille.

On jääneet jouluvalmistelut alkutekijöihinsä.
Tänään askarreltiin nopeasti eskariopeille ja puistotädeille muistamiset. Poro-kismetit.
(Idean löysin joskus pinterestistä, mutta en löytänyt sitä tähän hätään.)
Tosi hauska idea ja nopea toteuttaa. Kahdeksan poron tekemiseen meillä meni puol tuntia.

E:llä on kyselykausi. Illalla sängyssä alkaa aivot raksuttaa ja yritetään päästä selvyyteen maailman menosta.
Ollaan katseltu yhdessä joitain jouluvideoita youtubesta. Yksi on ylitse muiden: punanen takki. E voisi katsoa sitä monta kertaa joka päivä. Se on herättänyt paljon kysymyksiä.
Mutta se on tosi koskettava video ja herättää suunnatonta kiitollisuutta sekä halun huomata.

Olen ollut taas niin väsynyt. On hyvä työstää vaikeita asioita tavalla tai toisella. Skräppäys on yksi parhaimmista tavoista ja sarjakuva.
Emmolla alkaa vuoden vaihteen jälkeen voimaa skräppäyksestä online-kurssi. Jos et ole skräpännyt, mutta kiinnostunut ajatuksesta kannattaa osallistua. Ja jos olet skräpännyt kannattaa ainakin osallistua.

Muuten haluan toivottaa rauhallista joulu kaikille jotka täällä käytte. Kiva että joku käy, vaikka melko hiljaista mun osalta on viime aikoina ollut.

Joulun henki on rakkaus.

We have had the chickenpox. It was a nightmare. I didn’t know it could be that bad. But we survived.
We made those chocolate reindeers for preschool teachers. Idea is from pinterest somewhere.
Video is E’s favorite and I like it too.
Merry Christmas to you all. If you want to name the Christmas spirit it would be Love.

Hei muuten mä oon twitterissä. Tarkotuksena on twiitata Vein mielikuvitushahmojen juttuja (ja lasten juttuja muutenkin) lähinnä sen takia että ne tulee kirjotettua ylös, mut jos joku haluaa lukea niitä myös niin tiedoksi. Vasta on yksi twiitti, mutta lisää seuraa.
suvi hyssälä.

pari asiaa

Yks asia mistä äitiydessä nautin ihan tosi paljon on uusien asioiden oppiminen. Minun ja erityisesti lasten. Sitä on kerrassaan ihana seurata sivusta. Ja sitten se into, puhti, tarmo ja harjoittelun sinnikkyys. yks sana: UPEETA.

(Meillä on ollu lähiviikkoina aika paljon kakkaa, pissaa, puklua sekä kiukkua, raivaria, huonoja öitä ja niihin kaikkiin tyytymätön äiti.
Joten on tuntunut oikein mukavalta nämä kaksi seuraavaa asiaa…)

Meillä on nimittäin 4-vuotias Vei, joka ajaa pyörällä ilman apupyöriä. Tyttö-rohkea. Noussut uudelleen ja uudelleen pyöränsä selkään vastoinkäymisistä huolimatta. On otsa sekä leuka ruvella. (ja tietysti polvet ja vähän toinen käsikin)
Jos vähän saa olla lapsestaan ylpeä niin se olis nyt sitten tässä kohdassa.

(on muuten helpompaa suorittaa eskarista- ja kerhostahakua, kun yhdestä maailma laiskimmista kävelijöistä on tullutkin maailman innokkain pyöräilijä. no ehkei ehkä maailman, mut melkein…)
(ja ihana turkoosi pyörä on entiseltä työkaverilta saatu. jätskit tarjosin, mutta ei muuta. Vei rakastaa sitä. mun mielestä se on myöskin aika söpö. retro. suosikki yksityiskohtana pieni punainen kissansilmä takalokarissa sekä ritsi/tarakka/pakkari. millä nimellä kukin nyt sitä kutsuukaan. Eli jos Linda eksyt tänne niin kiitos! 🙂 )

Sitten meidän pikkunaisista minein, joka osaa kääntyä selältä vatsalleen! hip hurraa!
(jä äiti/sisarukset, jotka auttaa sitten kääntymään takasin selälleen)

Muuten. Eskarilainen tarvitsi penaalin. Halusi ninjago-penaalin. Toys’r’usin hinta 29 €. Siis penaalista?! Ihan oikeesti. aika järkyn kallis penaali mun mielestä. entä muiden mielestä?
Askarreltiin ninjagopenaali.

tarvikkeet: käytetty kasvisliemispaketti, A4-kokonen mattavalokuvapaperi, kontaktimuovia ja muutama kirjaintarra. hinta n.1€ jos sitäkään.
Isi osti kyllä kaupasta sitten (edullisemman) spiderman-penaalin ja Rilli valitsi käyttöönsä sen. Mutta ei haittaa, eipä mennyt hukkaan kovin paljon aikaa tai rahaa. Ja käyttöä varmaan ninjagopenaalilekin vielä löytyy.
toinen saavutus askartelun saralla oli paperista taiteltu origami-ruusu. Ystävien häihin rintapielusta koristamaan. Valkoiseen paitaan piti saada jotain samaa väriä kun hameessakin ja papereista löytyi.

get inspired 200!!!

Tänään julkaistiin jo 200. inspiroiduhaaste!!!
Aiheena oli omat aakkoset.

Aion joskus tehdä itsestäni minä-kirjan jossa käytän ainakin osaa näistä aakkosista.
Halusin käyttää akkossia taustana ja niin tein. Sitten piti miettiä että mitä vielä lisäisin. Harmitti etten löytänyt mun turkooseja pieniä kirjaimia (vastaavat kun noi mustat). Oliskohan aika siivota?! Muuten olisin käyttänyt niitä. Paljon en keksinyt lisättävää. Birk sanoi että tee reunat tussilla ja laita pari roisketta. En kurillanikaan. On se hyvä, että edes joskus poikkeaa vähän kaavoistaan. Pitäis useamminkin.

haasteessa 199 värjättiin vähän valokuvaa.

Mun mielestä tää Hempan miehen ottama kuva Hempasta on niin mahtava, että mun oli pakko skräpätä se.
Mulla on tosi kivat siskot!! Oon onnekas.
(tää oli mun ainut valkoinen kartonki ja tulostin tekstin siihen ja se tuli liian ylös. Piti mennä sitten sillä.)

haasteessa 198 oli pahoinvointia

Sivu syntyi viime stadiscrapissä ja kertoo mun ällötyksestä facebookia kohtaan presidentinvaalien toisen kierroksen aikana.

Lintsi oli Suomessa ja vietettiin pienellä porukalla vauvakutsuja.
Leimailtiin vauvalle kolme bodya. edit: muste oli versa craft (kts. Hempan kommentti), mutta leimoista (edit: osa stampin’ up) en oo ihan varma koska ne oli Hempan ja Hemppa oli kotona oksennustaudissa
aika kiva idea mun mielestä.