ihanaa kun linnut tipisee

Aika ihanaa aikaa tämä kevät talvi.
Varsinkin tämmösinä päivinä kun aurinko vähän paistelee, pakkasta on just se kaks ja linnut tipisee.
Niin se E sanoi mulle: Lintu tipisee, kun kuunneltiin talitintin tityytä.
Mun mielestä läpeensä mukavan kuuloinen verbi, tipisee. Aion käyttää sitä. (ainakin tänään)
(Unohtamatta kevään mukanaan tuomaa ihanaa valoa.)

Haluatteko nähdä mun talven ajan ahdistuksen.
No se on tässä:

Ei ihan niin hirveesti haittaa, että kohta ei enää moisesta tarvitse ahdistua.
sitä odotellessa… (kuin kuuta nousevaa.)

Tänään oli taas normi päivä. Nautin täysillä ja sitten taas tapeltiin ja ovet paukkui.
saatiin yhteen oveen reikäkin.
Oltiin niin rakkaita ihania äitejä (ja lapsia)
ja sitten oltiin taas pissa-kakka-tyhmä-idiootti-äitejä (ja lapsia).
Ei käy tylsäksi tämä. ei. Draamaa isolla DRAA:lla.

Rilli on nyt sitten seitsemän. Juhlat oli menestys (vaikka kakku pieleen menikin).
Mikäs siinä ulkoillessa, pelatessa sekä kiipeillessä (lumikasoissa) kera ystävien.
Hodareiden grillausta ja pillimehua. Sitten vielä herkuttelua ja lahjojen avausta sisätiloissa.

Joskus joku twiittasi että sanonta: nukuin kuin pieni lapsi,
pitäisi vaihtaa sanontaan: nukkua kuin pienen lapsen vanhemmat silloin kun siihen on tilaisuus.
Komppaan.

I am loving this time of year. Perfect wether, increasing light. Hearing the birds for the first time…

Rilli turned 7. Hokcey, outdoor barbeque and friends. Good times.

I’ve been sleeping like a baby.