ravistettavat viikset

Inspiroidu haastaa tällä viikolla tekemään sivuun ravistettavan koristeen.
Tein ensin taskun mihin laitoin kuvan meidän 2-vuotta täyttäneestä synttäritytöstä sekä joitain sydämiä ja semmosta.

EI tuntunut oikein inspiroivan, mutta sitten sain idean tehdä Birkin movember-viiksistä sivun ja ravistettavat viikset inspiroi oikein todenteolla. 🙂

Sivu olis ollut visuaalisesti kivempi jos olisin kirjottanut tekstin vaikka piiloon, mutta kun kerran alkaa kirjottaa tussilla on sitä vaikee lähteä enää muuttamaankaan. Hyvä mieli jäi että sain viikset kuitenkin ikuistettua!

Arki on taas alkanut ja maisema meidän olohuoneen ikkunasta on muuttunut oikein toden teolla. Lunta on satanut ja vastapäinen metsä/puinen ryteikkö on kaadettu ja sen tilalla möyri ensin metsäkone (joka on muuten aika ketterä vekotin) ja nyt kaivinkoneet. onpa siihen ympärille saatu ”hieno” oranssi aitakin. Kaipaan kyllä vähän mun suosikki kelopuuta jonka yläoksilla istui millon tikka, milloin varis, milloin harakka tai sepelkyyhky.

Välillä meno on aika villiä ja hurjaa ja tosinaan on ihanan rauhallisia hetkiä, kuten esimerkiks eilen kun pojat oli luistelemassa, minä käväsin suihkussa ja kun tulin sieltä ihmettelin mitä tytöille oli oikein tapahtunut kun mitään älämölöä ei kuulunut mistään. Siinä ne nätisti istui keittiönpöydän ääressä toinen muovaillen toinen saksilla leikellen (ne oli semmoset tylppäpäiset fiskarsit, joita uskaltaa lapsen antaa yksinkin käyttää). Tänään taas vastapainoks olis ollut kiva jos olis ollut edes kaks minuuttia semmosta ettei jotain olis tapahtunut tai ettei jokun suu olis käynyt tai vaan ihan hiljasta, muttei toivoakaan.

Yhtenä päivänä nautin rauhallisesta iltapäivähetkestä ihan yksinäni. Nautin pakkasauringosta joka tulvi ikkunasta ja join kaakaota nojatuolissa. Masu on jo sen verran iso että muki pysyy siinä päällä kun löhöää tuolissa. Oli niin hyvä hetki että päätin ikuistaa sen kameralla. Ilman itselaukaisinta.

Ajattelin ottaa toisenkin kuvan missä ehkä mahdollisesti näkyis se pakkasaurinkokin sieltä ikkunasta. Seuraavaksi olikin kaakaot sylissä ja nojatuolissa ja se ihana rauhallinen kaakaohetki vaihtui nojatuolinkuuraus- ja vaatteidenvaihtohetkeksi:D Jälkeenpäin mua nauratti kuinka pölhö sitä saataa olla.

Ollaan pelattu Nintedo Wiitä. Sen innoittamana Pietu rakensi dubloista Super Marion

Aika kekseliästä.
Vei taas piirsi kuvan äidistä ja äidillä piti tietenkin(?) olla päässään avaruuskypärä.

Mainokset

3 thoughts on “ravistettavat viikset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s