kaivertaa

Käytiin tänään hakemassa meille kurpitsat kaupasta. Tytöt on olleet vähän kipeinä ettei mikään sen suurempi ohjelma tullut tänään kysymykseen.
Rilli pysähtyi kertomaan vanhemmalle herralle meidän kaivertamisaikeista.
”onko sulla kolme lasta?” on. ”älä nyt enempää tee, ei sun tarvitse yksin koko maailmaa täyttää”.
En kehdannut tunnustaa että olen raskaana.
Mulla on kuitenkin aina ollut selvä näkemys meidän viidestä lapsesta. (siis nythän niitä on ”vasta” kolme ja neljäs tuloillaan) Ja jos uskoo niin kuin mä, että ollaan oltu henkinä olemassa jo ennen syntymää, niin onhan se vähän paha mennä sitten sanomaan, että no älkää sittenkään tulko tänne meidän perheeseen. Varsinkin jos ollaan jo sovittu se juttu sillon aikasemmin.
Toivottavasti meidän viis(?) lasta ei sentään koko maapalloa suista raiteiltaan. sitten joskus. Toisaalta ehkä rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että välillä tuntuu siltä että jo kolme pystyy samaan. (siis siihen maapallon suistamiseen.)


OLin aika vaikuttunut siitä että lapset ihan oikeesti jaksoivat kaivertaa omat kurpitsansa. Taas sitä huomaa, että kyllä vuodessa on opittu pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. sitten kuitenkin.(välillä tuntuu, että ei sitä meistä kukaan opi vaikka yritys kova onkin, jatkuvasti.)

Voi sitä kurpitsajännitystä ja hauskuutta!

Yritin paahtaa siemenetkin Fridulinan mukaan.

Vann miten kävi?
paloi.

Tiedä mikä siinä kameran itselaukaisimessa viehättää, mutta viehättää.
Päivän saldoa:

Aamuvarpaat:

ja lastenohjelmat

Advertisements

10 thoughts on “kaivertaa

  1. no mä vähän ajattelinkin jo parista edellisestä postauksesta, onnea hirmuisesti ja jaksamista! Kyllä sitä itse tietää paremmin millainen oma perhe on tai tulee olemaan kun joku kadun mies. Että pyh sen ukon kommentille! Niin!

    Tosi hienot kurpitsat ja suloisia itselaukaisinkuvia, mä niin ymmärrän viehtymyksen siihen toimintoon 🙂

  2. pah, mitä kommentteja! (ja vaikka niitä lapsia olis 10, niin eiköhän ne silti olis ihan vaan pisara meressä koko maailman mittakaavaa ajatellessa… vaikka täälläkin kyl joskus tuntuu, että se maailman suistaminen onnistuis jo ihan vaan näiltä kolmelta. ainakin oman maailman :D) ja makeet kurpitsat!

  3. olipas reippaat lapset kun itse kaiversivat – ei vaan tässä talossa! mamma ähisi yksikseen kun toinen lapsista tietäväisesti katseli vierestä ja toinen katseli telkkaria! no, ei se mitään. viime vuoden kokemuksella olin jo vähän osaavampi itsekin. aika rankkaa hommaa se on, täytyy sanoa! kuvat meidän kurpitsoista tulee siskoihin tänään.

    mä en kestä sen vanhan ukkelin kommenttia – älä nyt yksinäs maailmaa täytä! tekikö mieli mottasta? 🙂

    Linda

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s