nyt pinnalla

viikon inspiroidu: kellonaika.

Kylläpäs tökki pahasti koko skräppäys. Ei sais pitää liian pitkiä taukoja. Mulla oli aluks sivu ilman noita tähtiä ja lippunauhaa. Oli niin valju, että päätin vähän roiskia. Harmi vaan ettei sopinut roiskutetut maalit tähän sivuun. Sitten tuli vielä yks ison iso roiske ja se pilas viimeistäänkin kaiken. Onneks keksin paikata sitä vähän tolla lippunauhalla. Jotain väriä piti saada ja tähdet sopi hyvin tähän sivuun. Olisin halunnut että toi 6.30 olis semmonen kuva semmosesta hienosta kellosta, jota meillä ei ole. Enkä huomannut että noista numeroista puuttu tietenkin se kolmonen ja kutonen oli jo liimattu. Leikkasin sitten kasista, että sen takia voi näyttää vähän oudolta.
Me ei tarvita erikseen herätyskelloa kun meillä on Rilli (vaikka on meillä kyllä kännykkä silti aina varmuudeks herättämässä). Ei haittais vaikka joskus vois nukkua vähän pidempäänkin, mut en silti valita. Päivällä saa enemmän aikaseks kun herää ajoissa.

Istuskelen tässä parvekkeella ja laskuvarjohyppääjien lentokoneen ääni kuuluu. Meidän makuuhuoneen ikkunasta näkee kun ne hyppää. Välillä se on aika hurjan näjöstä kun osa hyppää vapaa pudotusta ja hyppääjä katoaa naapuritalon taakse, ennen kun on kerennyt näkemään ehtikö se avata varjon vaiko ei.
Rilli tietty -kun on muutenkin kiinnostunut raketeista, hävittäjistä ja semmosista- on alkanut treenaamaan laskuvarjohyppyä, että sitten jos tulee pakkolasku tai muuta niin tietää miten toimia, eikä tarvii ihan kylmiltään hypätä.


Veikin hyppäs, koska Rillikin ja pikku E:kin olis varmaan hypänny ellen olis saanut kiinni.
Meidän perheessä In on ollut se soiva sipsipurkki (ks. tämä postaus)
Mä kuuntelen kyllä paljon mielummin Coldpalyta, U2:sta, Keanea, Mobya, kuin jotain piiri pieni pyöriitä, vaikka onhan siinäkin tietty oma hohtonsa. (ei muuten ollu sitten tarkotus pilkata mitään piiri pieni pyöriitä, sillä mä tykkään kyllä laulella niitä ihan perinteisiäkin lastenlauluja lasten kanssa.)
Mut kyllä mua huvittaa että pikku E laulaa coldplayn fix u:ta, ennen kun oppii kunnolla edes puhumaan. Ja Mobyn honey on sen suosikki, johan alkaa pylly ja kädet heilua, eikä kyllä pelkästään pikku E:llä.

On muuten aika hassua kuunnella kun lapset laulaa noita kipaleita. Melkosen söpöä siansaksaa. Vielä huvittavampaa lienee se kun Vei sitten laulaa, niin Rilli sanoo että ”ei se kyllä noin mene”, ja laulaa perään oman versionsa (no ei se kyllä ihan noinkaan mene… mutta shh. ei haluta että kukaan loukkaantuu turhasta).
Toinen In on ollut ”saippuapuplat”. Oikee kestosuosikki.

kolmas, neljäs ja viides in on sitten olleet: allergiaoireiden väheneminen sekä lisääntynyt ulkoileminen, maauimala, sekä lämpimät illat että pääskyset (jälkimmäiset tosin pelkästään mun in -listalla, koska lapset on sillon jo nukkumassa).
Out on sitten meidän kotipihan hyttysinvaasio. Siis kaupungissa ja kerrostalossa?!?! (tai siis kerrostalon pihalla) ja tietty paukamat. Ei oihan oikeesti naurata, kun tunnet olevas hyttysten neulatyyny ja kutina on jotain Ä-R-S-Y-T-T-Ä-V-Ä-Ä!
(pikku E:ltä kysyttiin kirkossa, että ”onko vesirokkoa?” ”no ei oo kun äkäsiä hyttysiä”.)

Advertisements

7 thoughts on “nyt pinnalla

  1. Tykkaan sivusta, tykkaan hyppykuvasta ja laulavista lapsista. Ihanaa lukea teidan kuulumisia, toivottavasti pian nahdaan (tullaan Emman kaa heinakuuks Suomeen, Jee.)

  2. Hih,ihania laskuvarjohyppääjiä 🙂
    Leiskasta tykkään paljon, toi sivun valokuva on niin veikeä, asettelultaan, reunukseltaan jne. ja sopii kivasti ton kellonajan kanssa yksiin 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s